Lasten ja nuorten oikeus harrastamiseen on turvattava – liikkumattomuuden velkaa maksetaan vuosikymmeniä

Suomen Olympiakomitea jäsenjärjestöineen ilmaisee huolensa koronarajoitusten mahdollisesta kohdentamisesta lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Olympiakomitea vaatii, että mahdollisista rajoituksista päätettäessä käytetään huolellista harkintaa, jossa pohditaan liikunnan ja urheilun rajoittamisella saavutettavia hyötyjä ja vastaavasti aiheutuvia kokonaishaittoja. Erityisesti lasten oikeus harrastustoimintaan tulee turvata viimeiseen saakka.

– Ymmärrämme epidemiatilanteen asettaman uhkan terveydenhuollon kantokyvylle. Asiantuntijoiden mukaan lasten harrastustoiminnan aiheuttamat riskit terveydenhuollon ylikuormittumiseen ovat kuitenkin vähäisiä. Sen sijaan lasten harrastustoiminnan rajoittamisella on vakavat ja kauaskantoiset seuraukset, Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori sanoo.

Lasten ja nuorten harrastustoiminnan keskeyttämistä suositellut ministeriryhmä esitti myös koulujen jatkamista lähiopetuksessa.

– Harrastustoiminta on lapsille sosiaalisesti ja mielenterveydellisesti yhtä merkityksellistä kuin koulu, ja fyysisen terveyden kannalta vielä merkityksellisempää. Näin ollen lasten ja nuorten harrastustoiminnan sulkeminen pitäisi tapahtua vasta silloin, jos kouluissakin siirrytään etäopetukseen, Vapaavuori sanoo.

– On vaikea ymmärtää, että lapset voivat olla koulussa lähiopetuksessa, mutta eivät voi harrastaa samoissa porukoissa liikuntaa koulun jälkeen koulun tiloissa ja muissa kunnan tiloissa. Urheiluseurat ovat oppineet toimimaan terveysturvallisesti epidemian aikana, ja lasten harrastukset olisi mahdollista järjestää kuntien ja seurojen yhteistyönä, jos halua ja ymmärrystä asian tärkeydelle olisi.

Yli 20 000 lasta pudonnut pois harrastustoiminnasta koronaepidemian aikana

Olympiakomitean ja lajiliittojen rekisterien mukaan korona-aika on vähentänyt merkittävästi lasten ja nuorten harrastustoimintaan osallistumista. Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja Jaana Tulla arvioi, että kokonaisuutena yli 20 000 lasta on luopunut tai pudonnut liikuntaharrastuksestaan sulkujen ja rajoitusten aikana. Kaikkein eniten rajoitukset ovat koetelleet nimenomaan harrastajia, eivät niinkään kilpaurheilijoita.

– Edellisen harrastussulun aikana 3 kuukauden vertailujaksolla lajien lisenssimäärät putosivat 41%. Aiemmin aktiivisesta harrastustoiminnasta jäätiin pois keskimäärin 12-vuotiaana. Nyt tuo vastaava ikä on 10 vuotta. Jos harrastustoimintaa edelleen rajoitetaan, jäävät lapset entistä nuorempina pois ja suuri määrä lapsia ei aloita harrastamista ollenkaan. Kyse on ennen kaikkea harrastajista, ei kilpaurheiluun tähtäävistä. Kilpa- ja edustustason urheilijoiden osalta emme näe vastaavaa pudotusta.

– Kun tähän lisätään urheilutapahtumien yleisörajoitukset, ovat monet seurat ajautumassa konkurssin partaalle. Seurojen hätä on nyt todellinen, ja jos seurat kaatuvat, katoaa Suomesta samalla satojen miljoonien eurojen arvoinen vuosittainen vapaaehtoistyön kulttuuri, Tulla sanoo.

Olympiakomitea esittää, että sisäliikuntatilojen käyttöä voitaisiin jatkaa.

– Urheiluseuratoiminnassa on kyse kymmenistä tuhansista työpaikoista. Samalla kyse on myös yhteiskunnan yleistä toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta, kansalaisten toimintakyvystä, mielenterveydestä ja perheiden arkielämästä. On vaikea maalaisjärjellä ymmärtää, miksi isoon urheiluhalliin ei voida päästää pienryhmiä toteuttamaan tarkkaan ohjattua toimintaa, jonka kansanterveydelliset hyödyt ovat merkittäviä ja tutkitusti kiistattomia. Rajoituksia päätettäessä on huomioitava tutkittu tieto ja kuultava asiantuntijoita, Tulla sanoo.

Lasten ja nuorten harrastustoiminnan puolesta ovat koronapandemian aikana vedonneet myös joukkuepelien päävalmentajat ja kestävyyslajien edustajat.

Huoli seuraväestä todellinen – yhteisöllisyys uhattuna

Mestiksen operatiivinen johtaja Olli Aro korostaa vallitsevan pandemian vaikuttavan seurojen toimintaan merkittävällä tavalla.

– Toimintamme on aidosti uhattuna. Olemme taistelleet nyt kaksi vuotta ja meidän on joka aamu mietittävä uudelleen, mitkä ovat toimenpiteemme toiminnan ylläpitämiseksi. Näiden kahden vuoden aikana olemme käyttäneet kaikki pääomamme toiminnan ylläpitämiseksi, mutta nyt kassat ovat tyhjät. Tilanne on aidosti vakava, Aro toteaa.

Mestis toimii laaja-alaisesti niin matalan kynnyksen harrastamisen kuin huippu-urheilun saralla. Seurayhteisöt tarjoavat paikan vapaaehtoisille ja tuovat merkitystä seuratoimijoiden arkeen.

– Seurat tarjoavat elämäniloa, yhteisön ja positiivisia asioita arkeen. Huippu-urheilun ja viihteen takana on paljon muutakin; monella Mestis-joukkueella on tärkeä rooli pitää pienet paikkakunnat elinvoimaisina. Seuratoiminta nivoutuu moneen asiaan, Aro korostaa.

Myös Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Elisa Hakanen on huolissaan koko seuratoimintakentän vuoksi.

– Pelko yhteisön menettämisestä on tällä hetkellä todella suuri. Olemme menettäneet niin harrastajia kuin elintärkeitä seuratoimijoita. Miten pidämme harrastajamme, urheilijamme ja seuratoimijamme toiminnassa mukana, mikäli emme saa tarjota toimintaa? Hakanen kysyy.

Rajoitusten tultua Tampereen Pyrintö on Hakasen mukaan menettänyt paljon harrastajia; erityisesti niitä lapsia ja nuoria, jotka etsivät vielä lajiaan. Haastava tilanne on kuitenkin heijastunut myös tavoitteellisesti urheileviin lapsiin ja nuoriin. Esimerkiksi cheerleading-jaoston puolella seuran harrastajamäärät ovat pudonneet vuodesta 2020 lähes puolella.

– Vielä keväällä 2020 cheerleadingin harrastajia oli yli 800, mutta harrastajamäärät ovat pudonneet jopa 350. On oleellista pohtia, kuinka pitkään nuoret jaksavat laittaa itsensä likoon, jos kilpailuja ja tapahtumia ei enää järjestetä ja toimintaa rajoitetaan. Seurat ovat innovoineet jo kaksi vuotta – kuinka pitkään jaksamme? Hakanen summaa.

The post Lasten ja nuorten oikeus harrastamiseen on turvattava – liikkumattomuuden velkaa maksetaan vuosikymmeniä appeared first on Suomen Olympiakomitea.