Seuratyön vaikuttavuuteen uskotaan Iisalmessa – yli 97 prosentilla lapsista ja nuorista vähintään yksi harrastus

Iisalmen kaupungilla on strategisena tavoitteena saada kaikille lapsille ja nuorille vähintään yksi harrastus. Kova tavoite toteutuukin yli 97-prosenttisesti, mistä iso kunnia kuuluu kaupungissa tehtävälle seuratyölle. Kaupungin liikunta- ja nuorisojärjestöjen toiminta-avustuksissa tärkeäksi laadulliseksi kriteeriksi on noussut Tähtiseura-tunnustus, joka vastaa kaupungin näkökulmasta moneen oleelliseen ydinkysymykseen.

Pekka Partanen on nähnyt vuosikymmenien mittaisen kehityksen. Iisalmen kaupungin kulttuuri- ja vapaajohtaja iloitsee, että ajat, jolloin liikunnan olemassaoloa täytyi joka käänteessä perustella, ovat väistyneet tai vähintään väistymässä. Ymmärrys siitä, että liikuntaan saatavat määrärahat tulevat takaisin vaikkapa vähentyneinä sosiaali- ja terveysmenoina, on lisääntynyt.

– Hyvä esimerkki ihan viime ajoilta on Euroopan Jalkapalloliiton UEFA-SROI -mallinnus, jossa selvitetään järjestöjen yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä. Jalkapalloseurat Pallo-Kerho 37 ja Klubi-36 olivat tässä selvityksessä mukana, Partanen avaa.

– Siinä todettiin, että näiden kahden seuran merkitys sosiaalisista, taloudellisista ja terveydellisisistä hyödyistä tälle alueelle oli 4,86 miljoonaa euroa vuodessa. Onhan se valtavan iso merkitys, ja siitä saa osviittaa järjestötoiminnan merkityksestä Iisalmen kokoisessa kaupungissa ja ylipäätään Suomessa.

21 300 asukkaan Iisalmessa toimii noin 45 liikunta- ja nuorisojärjestöä. Näistä viisi on nuorisojärjestöjä, mutta niistäkin valtaosa toteuttaa myös liikuntaa. Lajikirjokin on laaja; on selkeitä joukkuelajiseuroja jalkapallossa, jääkiekossa ja salibandyssä, on perinteinen yleisseura Iisalmen Visa ja on paljon yhteen lajiin keskittyneitä seuroja, etenkin kamppailulajeissa.

Iisalmen harrastamisen mallissa seurat keskeisenä kumppanina

Yhteistyö kaupungin ja seurojen välillä on laaja-alaista. Kun puhutaan lasten ja nuorten liikuttamisesta, kaupungin rooli on pitkälti koordinoiva. Toiminta järjestyy suurimmaksi osan järjestöjen, etenkin seurojen kautta.

– Teemme varhaiskasvatuksen kanssa erittäin hyvää yhteistyötä. Meillä on hyviä seuroja, joilta ostetaan palvelu siihen – on tapahtumia, lajikouluja ja niin edelleen. Toiminta etenee alakouluun ja sitä kautta yläkouluun, Partanen valaisee.

– Yhtenä strategisena tavoitteena on saada kaikille lapsille ja nuorille vähintään yksi harrastus. Mittari tulee kouluterveystutkimuksesta, ja tuorein luku oli meillä yli 97 prosenttia. Ilman näitä toimenpiteitä se ei olisi noin korkea.

– Meillä käynnistyi juuri Iisalmen harrastamisen malli, jossa teemme noin kymmenen seuran kanssa yhteistyötä, jossa järjestöt toteuttavat toiminnallista puolta. Toki mukana on myös yksityisiä palveluntuottajia, Partanen kertoo.

Tähtimerkki painavin laadullinen kriteeri toiminta-avustuksia jaettaessa

Iisalmen kaupunki jakaa vuositasolla liikunta- ja nuorisojärjestöille toiminta-avustuksia 100 000 euroa. Sen lisäksi päälle tulee vielä kohdeavustuksia, urheiluapurahat ja koulutusavustukset. Kun puhutaan 45 järjestön kentästä, toiminta-avustusten jakamiseen tarvitaan selkeät ja avustusten vaikuttavuuden varmistavat kriteerit.

– Kaupunginhallitus on hyväksynyt koko kaupungin avustuskriteerit. Vuonna 2018 on tehty viimeisin päivitys niihin. Olemme tehneet pisteytysjärjestelmän ohjaamaan toiminta-avustusten jakamista. 60 prosenttia koostuu määrällisistä kriteereistä, joissa painotus on alle 18-vuotiaissa. Laadullisista kriteereistä tulee 40 prosenttia, Partanen kertoo.

Määrälliset kriteerit suhtautuvat pisteytykseen suoraviivaisesti: mitä enemmän seura liikuttaa ihmisiä – alle 18-vuotiaisiin painottuen – sitä enemmän pisteitä tulee. Myös kokoontuvien ryhmien kokoontumiskertojen, ohjaajien ja valmentajien lukumäärät huomioidaan.

Laadullisia kriteereitä on neljä. Painavin niistä on järjestöille myönnetty valtakunnallinen laatutunnustus: seurojen tapauksessa se tarkoittaa Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen yhteistä laatuohjelmaa, Tähtiseuraa.

– Tähtiseura-tunnustuksen piirissä meillä taitaa olla viisi seuraa. Jos on pitkän tähtäimen suunnitelma tehty, siitä saa myös pisteitä. Huomioimme myös sen, millaisia keinoja on päihteettömyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Se ei riitä, jos sanoo, että päihteettömyys on normaalia seuramme toimintaa – täytyy olla keinoja sen edistämiseen. Se kuuluu toki myös Tähtiseura-kriteeriin, joten se valtakunnallinen laatutunnustus korostuu myös näissä muissa kriteereissä, Partanen huomauttaa.

– Iisalmen Taekwondo on hyvä esimerkki tähtiseurasta, jossa on lasten, nuorten ja aikuisten toimintaa. Ilman valtakunnallista laatutunnustusta taekwondon toiminnallinen avustus ei voisi olla niin suuri, mitä se on tällä hetkellä.

Partanen pitää Tähtimerkkiä kaupungin näkökulmasta vahvana merkkinä siitä, että seurassa tehtävä työ on tukemisen arvoista. Se on toiminta-avustuksia jaettaessa tietynlainen laadun tae.

– Sen kautta tulee automaattisesti kehittävää otetta. Kunnan näkökulmasta toivoisi, että sen tunnustuksen saaminen ei menisi liian vaikeaksi. Korostan, että meillä Iisalmessa suurin osa seuroista toimii vapaaehtoispohjalta, ja laatutunnustuksen saaminen vaatii erittäin hyvin organisoidun seuran.

Lasten ja nuorten määrä lasku haastaa seurat yhteistyöhön

Toki määrälliset kriteerit määrittelevät paljon, kuten pitääkin. Partanen nostaa esiin Iisalmessa toimivan parkourseuran, Liikuntaseura Otteen, joka liikuttaa noin 15 prosenttia kaikista Iisalmessa seuratyössä mukana olevista lapsista ja nuorista.

– Se on noussut parin viime vuoden aikana eniten alle 18-vuotiaita liikuttavaksi seuraksemme. Siellä on yli 400 alle 18-vuotiasta nuorta mukana. Heillä on oma tilakin, kun kaupungin tilat eivät enää riittäneet.

Tällä hetkellä Iisalmessa seuroihin on kiinnittynyt noin 3 000 alle 18-vuotiasta. Täysi-ikäisiä on suurin piirtein sama määrä. Seurojen toimittamista tilastoista on nähtävissä, että määrät ovat laskussa, mikä lisää haastetta etenkin joukkuelajeissa, vaikka tyttöjalkapallossa onkin tällä hetkellä ennätysmäärä jäseniä.

– Järjestöjen on pakko reagoida tulevaisuudessa lasten ja nuorten määrän vähenemiseen – joko tekemällä laajempaa, esimerkiksi koko Ylä-Savon käsittävää yhteistyötä tai sitten yhä enemmän seurojen välistä yhteistyötä. Se on vääjäämätöntä – joskin seuroilla on mahdollisuus kompensoida tilannetta houkuttelemalla mukaan niitä nuoria, jotka eivät vielä ole seuratoiminnassa mukana, Partanen huomauttaa.

– Oppilasennusteista tiedämme tarkalleen, koska se vähennys tulee suurimpana eteen. Avustusjärjestelmässä painopiste on varmasti jatkossakin alle 18-vuotiaissa – se on myös strateginen valinta kaupungilla. Jos puhutaan vaikka vuorojen jakamisesta, pääpaino on alle 18-vuotiaissa. Meillä on siinä mielessä hyvä tilanne, että jäävuoroja lukuun ottamatta pystymme vastaamaan tarpeeseen lähes sataprosenttisesti kaupungin tiloissa. Se on harvinaista, jos vertaa vaikka Etelä-Suomeen.

Kaupunki pystyy tukemaan seuroja paitsi avustuksin myös järjestämällä tiloja ja alueita. Liikunta- ja harjoitusvuoroja jaetaan koordinoidusti.

– Myös vuorot koulujen saleihin täytetään keskitetysti meidän kauttamme, minkä näen tärkeänä, jotta pystymme tehostamaan käyttöä ja järjestämään kullekin lajille parhaiten sopivat tilat. Meillä valmistuu myös uusia kouluja ja niihin liikuntatiloja, joihin pääsemme vaikuttamaan. Tekninen toimiala vastaa meillä rakentamisesta ja teemme hyvää yhteistyötä heidän kanssaan, Partanen kiittelee.

Seurat tekevät pitkälti toiminnallisen puolen nuorison liikuttamisessa. Onkin luonnollista, että uusien liikuntapaikkojen rakentamisessa ja vanhojen kunnostamisessa seurojen tarpeet otetaan huomioon.

– Se lähtee pitkälti seurojen tarpeesta. Toki me rakennamme myös muun muassa lähiliikuntapaikkoja, joita on valmistunut uusia vähintään yksi vuodessa vuodesta 2014 lähtien. Ennen kaikkea kentät ja hallit ovat lähteneet järjestöjen tarpeista liikkeelle. Samalla täytetään myös koululiikunnan tarpeita.

Artikkelin kuva: Iisalmen kaupungin kulttuuri- ja vapaajohtaja Pekka Partanen

The post Seuratyön vaikuttavuuteen uskotaan Iisalmessa – yli 97 prosentilla lapsista ja nuorista vähintään yksi harrastus appeared first on Suomen Olympiakomitea.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

HALUAN ETTÄ MINUUN OTETAAN YHTEYTTÄ