Harrastamisen Suomen mallin keskeinen tavoite on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Nyt käynnissä olevan mallin ensimmäinen vaihe on jatkoa kevään 2021 pilotille. Malli on jo nyt tavoittanut Suomen kunnista yli kaksi kolmasosaa ja sen käyttöönotto on tapahtunut vauhdikkaasti. Harrastamisen Suomen mallin potentiaali tunnistetaan myös seurakentällä.
Harrastamisen Suomen malli on syntynyt tarpeesta mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mielekäs ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Harrastamisen Suomen mallin työryhmän vetovastuussa toimii tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen valtiosihteeri Tuomo Puumala. Puumalan mukaan mallin on tunnistettu osuvan yhteiskunnallisesti oikeaan paikkaan.
– Kun mallia pilotoitiin, havaitsimme tällaiselle toimintamallille olevan valtava kysyntä ja tarve. Malli on saatu pilotin jälkeen käytäntöön nopealla tahdilla. Osasyy tähän on se, että malli on nähty tarpeelliseksi ja siihen on haluttu lähteä mukaan, Puumala avaa.
Nyt käynnissä oleva ensimmäinen vaihe käynnistyi elokuussa 2021 ja sen on määrä jatkua aina 30.6.2022 saakka. Parhaillaan mallia toteutetaan 235 kunnassa ympäri Suomen ja sen kohderyhmänä ovat kaikki peruskouluikäiset lapset ja nuoret.
Tuomo Puumala, tiede- ja kulttuuriministerin valtiosihteeri
– Mikäli tarkastellaan sitä, kuinka nopeasti tämä malli on saatu kuntakentälle, ovat asiat edenneet konkreettisiksi toimiksi hienolla tavalla. 235 mukana olevan kunnan kautta malli koskettaa satoja tuhansia lapsia ja nuoria – unohtamatta heidän vanhempiaan ja perheitään.
Puumalan mukaan malli voi parhaassa tapauksessa tuoda perheiden viikkoihin enemmän vapaa-aikaa ja helpottaa arjen käytännön järjestelyjä.
– Malli voi tuoda perheille helpotusta esimerkiksi kuljetus- ja kyytijärjestelyihin sekä luoda enemmän yhteistä aikaa iltoihin, Puumala kertoo.
Yhteisenä tahtotilana Harrastamisen Suomen mallin vakiinnuttaminen
Harrastamisen Suomen mallin valmistelutyöryhmä työskentelee parhaillaan mallin toisen vaiheen suunnittelussa. Työryhmässä mukana oleva, Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja, Jaana Tulla kertoo, että tällä hetkellä työn keskiössä on mallin vakiinnuttaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet.
– Yhteinen tahtotilamme on Harrastamisen Suomen mallin vakiinnuttamisen varmistaminen. Haluamme, että harrastamisen Suomen mallin edistämistä toteutetaan tulevaisuudessa yli hallituskausien. Keskeistä on, että löydämme ratkaisuja rahoitusmallin vakiinnuttamiseen, laadun kehittämiseen ja vaikuttavuuden mittaamiseen”, Tulla avaa.
Tuomo Puumalan mukaan vakiinnuttamisen kannalta keskiössä on mallin lainsäädännöllisen pohjan luominen. Lainsäädännöllisen perustan luonnostelun rinnalla työryhmä pohtii mallin poikkisektoriaalisuuden lisäämistä.
– Käytännössä tämä tarkoittaa harrastamiseen kohdistuvien rahavirtojen yhdistämistä. Pohdinnan alla on, voisiko harrastamista edistäviä rahavirtoja jollakin tapaa yhdistää tai koota yhden ”sateenvarjon” alle, Puumala taustoittaa.
Puumalan mukaan on tärkeää, ettei harrastamista tarkastella vain yhdeltä sektorilta.
– Harrastaminen on terveyden edistämistä ja tätä kautta sidoksissa niin sosiaali- kuin terveysteemoihin. Kun harrastamista edistetään eri osa-alueilla tasavertaisesti, saamme aikaan yhä kokonaisvaltaisempaa muutosta, Puumala toteaa.
Mukana jo 235 kuntaa
Koronapandemia ja vallitsevat poikkeusolot ovat vahvistaneet Valtion Liikuntaneuvoston mukaan liikkumisen polarisaatiota. Vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunnallinen tekeminen on vähentynyt entisestään ja pandemian myötä kymmeniä tuhansia lapsia on pudonnut harrastustoiminnasta. Tilanne on hälyttävä, sillä jo ennen koronaa liikunnan on todettu vähentyneen lasten ja nuorten arjessa.
Koronakriisi on kuitenkin luonut myös jotakin hyvää; pandemia on saattanut liikunnallisen harrastamisen aiempaa vahvemmin osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Harrastamisen merkitys ja tarve tunnistetaan selkeästi.
Tullan mukaan Harrastamisen Suomen malli on avainasemassa liikunnallisen harrastamisen lisäämisen kannalta. Malli tarjoaa myös seuroille uudenlaisia mahdollisuuksia.
Jaana Tulla, Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja
– KIHU:n seuratietokannan Suomen 309 kunnasta vain kahdeksan on sellaisia, joissa ei ole seuratoimintaa. Näin ollen peräti 301 kunnasta löytyy joko päätoimisten tai vapaaehtoisten toimijoiden järjestämää harrastustoimintaa. Harrastamisen Suomen mallissa on nyt mukana 235 kuntaa, mikä tarkoittaa sitä, että malli koskettaa jo tässä vaiheessa suuria määriä seuroja.
Tullan mukaan Harrastamisen Suomen mallin tiimoilta voidaan nostaa esiin oivia esimerkkejä ja malleja muille kunnille ja seuroille.
– Esimerkiksi Lapuan kunnassa toimii kaiken kaikkiaan jo yli 100 kerhoa, joissa liikunta on voimakkaasti mukana. Tällaiset esimerkit toimivat hyvinä konkreettisina malleina toiminnan suunnittelussa.
Olympiakomitean strateginen päivitys harrastamisen edistämisen ja matalan kynnyksen liikunnan tukena
Tulla näkee Olympiakomitean kolmanneksi strategiseksi päävalinnaksi nostetun liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan tarjoavan yhä lisää kosketuspintaa lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseen. Kytkös Harrastamisen Suomen malliin on luonteva.
Harrastamisen Suomen mallin kautta avautuva kerhotoiminta voi olla joillekin lapsille ja nuorille ensimmäinen liikunnallinen harrastus, joka sytyttää kipinän ja innostuksen liikuntaan sekä parhaimmillaan läpi elämän kestävään liikunnalliseen elämäntapaan.
– Seuratoiminnan rooli liikunnallisen elämäntavan edistämisessä on suuri ja on tärkeää, että seurat saavat mahdollisuuden tuoda toimintaansa matalalla kynnyksellä koulupäivien yhteyteen. Parhaassa tapauksessa tämä innostaa lapsia ja nuoria osallistumaan seuran järjestämään toimintaan ja liikkumaan enemmän.
Kuntien ja seurojen monimuotoisuutta halutaan tukea myös jatkossa
Vaikka Harrastamisen Suomen malli on niittänyt jo nyt runsaasti kiitosta, tunnistavat sekä Puumala että Tulla myös kehityskohteita.
– Esiin nousevat hyvin arkiset asiat; esimerkiksi koulukyydit tai välipalajärjestelyt koulun ja harrastekerhon välissä, Puumala kertoo.
Lisäksi tiettyjä yhtenäistämistoimenpiteitä tarvitaan.
– Kuntakenttämme on hyvin moninainen ja resurssit ovat erilaisia. Tavoitteemme ei ole se, että kaikissa kunnissa toimisi yksi sapluuna harrastustoiminnan järjestämiseen. Haluamme kuitenkin tukea kuntia siinä, että toiminta on laadukasta ja turvallista siihen osallistuville. Tämän varmistamiseksi meidän tulee luoda yhä selkeämpiä yhteisiä raameja.
Myös Tulla näkee tärkeäksi, että tulevaisuudessa niin kuntien kuin seurojen yksilöllisyys huomioidaan.
– Harrastamisen Suomen mallin edistäminen on äärimmäisen tärkeää, mutta meidän on myös autettava seuroja siinä, että he osaavat organisoida toimintaansa juuri heille sopivalla tavalla. Jos näemme, ettei malli palvele seuran ydintoimintoja, on meidän asiantuntijoiden osattava ohjata seuroja heidän kannaltaan parhaaseen suuntaan.
Esimerkkinä tästä Tulla nostaa esiin kuntien väliset erot seuratarjonnassa.
– Joissakin pienemmissä kunnissa seuroja saattaa olla vain yksi tai kaksi, toisaalla taas kymmeniä. Tämä on hyvä ymmärtää, kun pohditaan seurojen roolia mallin toteutumisessa.
Mielekästä tekemistä ja sosiaalisia suhteita – tätä on Harrastamisen Suomen malli
Harrastamisen Suomen mallissa kerhoissa tapahtuva toiminta pohjautuu lasten toiveisiin. Lasten toiveita kuullaan ja toimintaa järjestetään näiden pohjalta. Puumalan mukaan mallista saatu palaute on ollut koskettavaa.
– On uskomattoman hienoa kuulla, että sellaiset lapset ja nuoret, joilla ei ole aiemmin ollut harrastusta, ovat löytäneet harrastekerhojen avulla itselleen mielekästä tekemistä ja uusi kavereita, Puumala kertoo.
Mikäli harrastuskerhotoimintaa tarkastellaan liikunnan näkökulmasta, uskoo Puumala Harrastamisen Suomen mallin edistävän liikuntaa.
– Haluamme tarjota kaikille lapsille ja nuorille tasapuolisen matalan kynnyksen mahdollisuuden kokeilla erilaisia harrastuksia. Parhaimmillaan tämä voi sytyttää innon ja kiinnostuksen jatkaa harrastusta esimerkiksi urheiluseuran matkassa. Tämä on mallin yksi parhaista anneista; mallin avulla tavoitamme kokonaisia ikäluokkia ja tuomme harrastamisen heidän ulottuvilleen. Koko mallin ytimessä on se, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa, he löytävät oman juttunsa ja saavat kavereita. Tämä on tavoitteemme, Puumala summaa.
Lue lisää Harrastamisen Suomen mallista täältä.
Teksti: Aliisa Varuhin
The post ”Tavoitamme kokonaisia ikäluokkia ja tuomme harrastamisen heidän ulottuvilleen” – Harrastamisen Suomen malli vie liikunnan myös vähän liikkuvien lasten ja nuorten luo appeared first on Suomen Olympiakomitea.
