Tähtiseura-prosessi ohjasi Turun Voimamiehet kirjaamaan toimintansa kulmakivet ylös. Tämän ansiosta syntyi myös seuran ensimmäinen virallinen toimintakäsikirja. Seuran varapuheenjohtajana ja ohjaajana toimivan Kirsi Gröndahl-Yli-Hannukselan mukaan toimintakäsikirja tukee seuran arkea ja luo toimintaan jatkuvuutta.
Ajatus Tähtiseura-ohjelmasta nousi Turun Voimamiehissä esiin seuran puheenjohtajan Marko Rusin toimesta. Gröndahl-Yli-Hannukselalle laatuohjelma ei ollut ennestään tuttu, mutta perehtyminen valotti nopeasti ohjelman tarjoamat hyödyt.
– Tähtiseura-verkkopalvelu nosti esiin tärkeitä toimintaa edistäviä seikkoja ja antoi raamit kehittämisprosessimme suunnitteluun. Tunnistimme toimintakäsikirjan rakentamisen heti tärkeäksi ja sen laatiminen asetettiin koko seuran yhteiseksi tavoitteeksi, Gröndahl-Yli-Hannuksela avaa.
Seura-arjen kulmakivet hyvä kirjata ylös
Turun Voimamiehissä toimintakäsikirjan laatiminen nähtiin väyläksi avata seuran toimintaa konkreettisesti sekä seuran sisällä toimiville että ulkopuolisille.
– Toimintakäsikirjan rakentaminen laittoi meidän pohtimaan seuran toimintaa uudesta näkökulmasta. Monet asiat olivat seuramme osalta mallillaan ja seura-arkea pyöritettiin rutiinilla. Emme vain olleet kirjanneet tätä minnekään ylös. Toimintakäsikirjan laatimisen ansiosta mietimme entistä tarkemmin, millaista kuvaa haluamme välittää seurastamme ulospäin ja mitä toiminnasta on tärkeää kertoa.
Seuran toimintakäsikirjaa työstettiin viiden henkilön voimin. Ryhmä kokoontui käsikirjan äärelle joka toinen viikko Teamsin välityksellä.
– Halusimme toimintakäsikirjan avaavan toimintaamme kattavasti ja panostimme tähän paljon. Uskon kuitenkin vahvasti, että huomattavasti pienemmälläkin vaivalla hyvän toimintakäsikirjan rakentaminen on mahdollista. Kaikki lähtee seuran omista tarpeista ja tavoitteista.
Toimintakäsikirjaa laatiessa on tärkeää tunnistaa seuran omat arvot
Gröndahl-Yli-Hannuksela muistuttaa, että monissa seurat asiat ovat jo valmiiksi mallillaan, vaikka toimintaa ei olisikaan kirjattu ylös.
– Kun työstimme omaa toimintakäsikirjaamme, huomasimme nopeasti, että toiminnan perusedellytykset ovat näkyneet toiminnassamme jo hyvin pitkään. Asiat piti vain kirjata ylös. Uskon, että monissa seuroissa on vastaava tilanne: laadukasta toimintaa tehdään monella osa-alueella, mutta näitä asioita ei ole ylhäällä.
Toimintakäsikirjan rakentamiseen voi ottaa mallia muiden seurojen toimintakäsikirjoista. Esimerkkejä voi löytää muun muassa seurojen nettisivuilta.
– Prosessimme alussa kävimme tutustumassa muiden seurojen toimintakäsikirjoihin hahmottaaksemme, millaisin eri tavoin seuran toimintaa on mahdollista avata. On kuitenkin hyvä muistaa, että toimintakäsikirjaa laaditaan seuran omien tarpeiden pohjalta. On tärkeää pitää mielessä, miksi me tätä teemme ja mitä asioita me haluamme seurastamme kertoa.
– On turha nojautua liikaa muiden seurojen kirjauksiin. Toisilla toimintakäsikirjat ovat lyhyempiä, toisilla taas pidempiä. Yhtä oikeaa mallia ei ole olemassa. Prosessin alussa on esimerkiksi hyvä pohtia toiminnan painotuksia. Seuran toiminnan painopisteitä on hyvä avata laajemmin, kun taas ”pienempien” osa-alueiden avaamisen voi jättää vähemmällä. Kannattaa pysähtyä seuran toiminnan ja tavoitteiden äärelle, ja käynnistää prosessi vasta tämän jälkeen, Gröndahl-Yli-Hannuksela vinkkaa.
Gröndahl-Yli-Hannuksela uskoo toimintakäsikirjan samalla tukevan toiminnan jatkuvuutta.
– Toimintakäsikirjan myötä meillä on nyt ylhäällä keskeiset toimenpiteemme ja tavoitetilamme. Kun ihmisiä vaihtuu ja toimintaa viedään eteenpäin, on meillä olemassa raamit, jonka pohjalta seuraa voidaan edistää.
Turun Voimamiehet
Turun Voimamiehet on turkulainen painin erikoisseura. Seuratoimintaan osallistuu noin 200 harrastajaa. Suuri osa harrastajista on lapsia ja nuoria. Turun Voimamiehet auditoitiin lasten ja nuorten Tähtiseuraksi tammikuussa 2022.
Teksti: Aliisa Varuhin
Kuva: Turun Voimamiehet
The post Turun Voimamiehissä toimintakäsikirjan laatiminen toi selkänojaa seuran toimintaan appeared first on Suomen Olympiakomitea.
