Mitä tarkoittaa sana jäsenyys yhdistyksessä, eli esimerkiksi urheiluseurassa? Jäsenyyden käsite menee usein sekaisin asiakkaan, toiminnassa mukana olevan henkilön tai jopa kansalaisen kanssa. Yksinkertaisuudessaan ja itsestäänselvyydessään kysymys onkin hankala. 

Tässä blogissa Suomen Olympiakomitean yhdistyslain asiantuntijat murtavat neljä yleisintä myyttiä liittyen urheiluseuran jäsenyyteen. Blogin loppuun annamme neljä syytä siihen, miksi jäsenhallinta olisi hyvä hoitaa yhdistyslain mukaisesti.  

Myytti 1: Urheiluseuran jäsen on sama asia kuin asiakas

Ei. Yhdistyksen tulee noudattaa ensisijaisesti yhdistyslakia, jonka ajatuksena on, että jäsenet toimivat ja päättävät seuran asioista yhdessä. Yhdistyslaki ja seuran omat säännöt määrittelevät jäseneksi pääsyn ehdot, oikeudet ja velvollisuudet. Seurojen tyypillisiä jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, kannatusjäsenet tai kunniajäsenet. 

Asiakas sitoutuu vain tuotteen tai palvelun ostoon. Seuran vastuulla on informoida, onko seuran toiminta tai palvelu tarkoitettu jäseniä, ei-jäseniä vai molempia varten – seuran säännöt määräävät. Palveluita tarjotessa seuran on hyvä olla asiakaslähtöinen, mutta palvelun osto ja toimintaan osallistuminen ei ole sama, kuin seuran jäsenyys vastuineen. 

Asiakkuus päättyy toimintaan osallistumisen päättyessä tai silloin, kun toimintamaksun maksukausi päättyy. Jäsenyys sen sijaan jää voimaan, kunnes jäsen haluaa erota tai hänet erotetaan.

Myytti 2: Perhe voi olla urheiluseuran jäsen

Ei. Perhe ei voi olla yhdistyksen jäsenenä yhtenä yksikkönä, sillä yhdistyslain mukaan jäsenenä voi olla luonnollinen henkilö (eli yksittäinen ihminen) tai oikeushenkilö (esimerkiksi yritys, säätiö tai toinen yhdistys). Koska perhe ei ole itsenäinen oikeushenkilö, se ei voi suoranaisesti olla yhdistyksen jäsen. Niin kutsuttu ”perhejäsenyys” voi kuitenkin olla keino antaa esimerkiksi perhealennusta toimintamaksuista tai muuta etua, jos useampi samaan perheeseen kuuluva henkilö liittyy yhdistyksen jäseneksi. 

Myytti 3: Urheiluseuran jäsenyyden voi hankkia automaattisesti 

Ei. Yhdistyksen jäsenyys on ensisijaiselta luonteeltaan toistaiseksi voimassaoleva. Yhdistyslain mukaan jäsenyys syntyy, kun jäsen ilmaisee tahtonsa liittyä urheiluseuraan jäseneksi ja kun urheiluseura ottaa jäsenkandidaatin jäsenekseen. Jäseneksi ei voi tulla tietämättään automaattisesti tai pelkästään maksamalla jäsenmaksun. Tämä on sekä henkilön, että seuran etu. Yhdistymisvapauteen kuuluu oikeus olla jäsen tai olla olematta jäsen. Kellään jäsenkandidaatilla ei ole subjektiivista oikeutta päästä seuran jäseneksi, vaikka sääntöjen mukaiset jäsenkriteerit täyttyisivätkin. Seuran ei tarvitse ottaa ketään jäsenekseen, jos ei sitä halua. Päätöstä ei tarvitse edes perustella. 

Myytti 4: Urheiluseuran jäsenyys on määräaikainen 

Ei. Yhdistyslain mukaan jäsen voi erota yhdistyksestä tai yhdistys voi erottaa jäsenen yhdistyksestä erottamisprosessin kautta. Urheiluseuran jäsenyys ei ole koskaan määräaikainen. Jäsenyys ei pääty, kun jäsenmaksukausi tai toiminnankausimaksukausi päättyy. Jäsenyys jatkuu, mutta jäsenoikeudet saattavat muuttua seuran säännöissä kirjatulla tavalla, jos esimerkiksi jäsenmaksu on maksamatta.  

Tiesitkö, että Suomisportiin on rakennettu yhdistyslain mukainen ja moderni jäsenpalvelu palvelemaan seurasi jäseniä?