Urheiluseuran ydin ovat sen jäsenet. Jäsenyys on ikuinen ellei toisin päätetä. Suomisportin Seurapalvelussa jäsenyyttä hallinnoidaan erillään toiminnasta – kuten yhdistyslaki edellyttää. Lue alta kolme yleistä harhaluuloa seuran jäsenyydestä.
Urheiluseuran ydin ovat sen jäsenet. Lause on hyvin tuttu. Tosin samaan lauseeseen saadaan usein mahtumaan myös sana asiakkuus. Välillä viitataan jopa kansalaisuuteen ja kansalaisen perusoikeuksiin. Jäsenyys, asiakkuus ja kansalaisuus menevät usein sekaisin. Oleellista on huomata, että seuran muodostavat sen jäsenet. Jäsenet toimivat ja päättävät seurassa yhdessä. Urheiluseura olemme me!
Mitä tarkoittaa sana jäsenyys yhdistyksessä eli urheiluseurassa? Kun kyselee, mitä ihmiset ymmärtävät sanalla jäsen, vastauksia on monenlaisia. Useampikin toteaa, ettei ole tullut tarkemmin pohtineeksi asiaa. Yksinkertaisuudessaan ja itsestäänselvyydessään kysymys onkin hankala.
Tarkastellaan urheiluseuran jäsenyyttä kumoamalla kolme yleistä uskomusta.
Myytti 1: Perhe voi olla urheiluseuran jäsen
Yhdistyslain mukaan yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö ja säätiö. Perhe ei ole mikään näistä. Kun vähän pohtii asiaa, se on itsestään selvää. Kukapa vastaisi yksiselitteisesti siihen, ketkä ovat perheenjäseniä, miten perheen yhteinen mielipide muodostetaan, kuka edustaa perhettä ja miten se todennetaan seuran kokouksessa, miten perhe vastaa velvoitteistaan ja nauttii oikeuksistaan urheiluseurassa?
Myytti 2: Urheiluseuran jäsenyyden voi hankkia automaattisesti
Yhdistyslain mukaan jäsenyys syntyy, kun jäsen ilmaisee tahtonsa liittyä urheiluseuraan jäseneksi ja kun urheiluseura ottaa jäsenkandidaatin jäsenekseen. Jäseneksi ei voi tulla tietämättään automaattisesti tai pelkästään maksamalla jäsenmaksun. Se on sekä henkilön, että seuran etu. Yhdistymisvapauteen kuuluu oikeus olla jäsen tai olla olematta jäsen. Samalla yhdistyksellä on oikeus valita jäsenensä. Kellään jäsenkandidaatilla ei ole subjektiivista oikeutta päästä seuran jäseneksi, vaikka sääntöjen mukaiset jäsenkriteerit täyttyisivätkin. Seuran ei tarvitse ottaa ketään jäsenekseen, jos ei sitä halua. Päätöstä ei tarvitse edes perustella. Tästä oikeudesta seuran tulee pitää kiinni.
Myytti 3: Urheiluseuran jäsenyys on määräaikainen
Yhdistyslain mukaan jäsen voi erota yhdistyksestä tai yhdistys voi erottaa jäsenen yhdistyksestä erottamisprosessin kautta. Urheiluseuran jäsenyys ei ole koskaan määräaikainen. Jäsenyys ei pääty, kun jäsenmaksukausi päättyy. Jäsenyys jatkuu, mutta jäsenoikeudet saattavat muuttua seuran säännöissä kirjatulla tavalla, jos jäsenmaksu on maksamatta. Oikeus osallistua toimintaan päättyy, kun toimintamaksun maksukausi päättyy. Jäsenyys on siis eri asia kuin toimintaan osallistuminen ja niitä pitää käsitellä irrallaan toisistaan. Jäsenyys tulee erottaa toiminnasta.
Vaikka niin on aina tehty, se ei ole välttämättä hyvää
Suomisport on urheiluyhteisölle räätälöity digitaalinen palvelu, joka vastaa digitalisaation megatrendiin. Suomisport ei ole vain digitaalinen versio vanhoista toimintatavoista. Sen tarkoitus on myös muuttaa toimintatapoja. Vanhoja hyvän hallinnon vastaisia toimintatapoja pitää muuttaa digitalisaatiosta riippumatta. Jatketaan niin kuin ennenkin ei ole mikään ratkaisu, ei hyvän hallinnon, eikä toki myöskään digitalisaation näkökulmasta. Suomisport Seurapalvelu auttaa tässä välttämättömässä muutoksessa – jäsenyysprosessi hallinnoidaan palvelussa kuten yllä on kuvattu – yhdistyslain mukaisesti. Hyvä hallinto paranee ja digitalisaatio edistyy. Ennen kaikkea aikaa säästyy itse liikuntaan ja urheiluun.
Tule kuulemaan miten jäsenyydenhallinta hoituu Suomisportin Seurapalvelussa!
Digitietoisku & Suomisport Seurapalvelu -webinaarit
tiistai 2.3.2021 klo 15–16
keskiviikko 17.3. klo 14–15
Ilmoittaudu digitietoiskuihin täältä.
Suomisport Seurapalvelu: hallinnon työkalujen koulutukset
torstai 4.3. klo 15–16
keskiviikko 17.3. klo 15–16
Ilmoittaudu koulutuksiin täältä.
The post Rainer Anttila: Jäsenyydestä puhuvat kaikki – mitä jäsenyys itse asiassa on? appeared first on Suomen Olympiakomitea.
