Valmentajan osaamisen kehittyminen jatkuva prosessi – tuen saaminen tärkeää ensimetreiltä lähtien

Lasten ja nuorten kanssa toimivat valmentajat ovat avainasemassa, kun ajatellaan harrastamisen tulevaisuutta. Jotta valmentajien osaamista tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää, että taustalla vaikuttavat tukitoimet ovat kunnossa. Erityisesti valmennusuran alkutaipaleella tuen saaminen on suuressa roolissa osaamisen kehittymisen näkökulmasta.

Vuonna 2019 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus toteutti suomalaisille valmentajille suunnatun Valmentajakyselyn. Nuorten valmentajien (alle 20–29-vuotiaiden) kesken tuloksissa korostui vahva yhteys kilpaurheiluun ja omaan harrastustaustaan. Noin 600 vastaajan joukosta lähes puolet oli kilpaillut aiemmin SM-tasolla lajissaan. Tutkimustulokset puolsivat käsitystä siitä, että luontainen polku ohjaajan tai valmentajan tehtäviin tapahtuu oman harrastustaustan kautta.

Seurat valmentajan tärkein tuki

Vaikka suuri osa kyselyyn vastanneista nuorista ei ollut käynyt varsinaista opetus- tai liikunta-alan tutkintoa, oli 86 prosenttia vastanneista kouluttautunut jonkin valmentajakoulutuksen piirissä.

Mika Riutto

Valmentajien osaamisen kehittäminen on tunnistettu suomalaisen urheilun ja harrastamisen kentällä laajalti. Valmennuskoulutuksia järjestetään niin lajiliitto-, aluejärjestö- kuin seuratasolla. Yksi tällaisista tukitoimenpiteistä on Palloliiton käynnistämä Nuorten pelaajien kanssa toimivan lupaavan valmentajan kehitysprosessi. Kehitysprosessin pilotointi käynnistyi eteläisellä alueella kesäkuussa.

– Palloliiton yksi keskeinen strateginen tavoite on, että jokaisella lapsella ja nuorella on koulutettu ja osaava valmentaja. Ennen prosessin käynnistämistä, kartoitimme, millaisena lupaava valmentaja nähdään ja millaiset valmennukselliset seikat tunnistetaan tärkeiksi, taustoittaa Palloliiton koulutusasiantuntija Mika Riutto.

Keskeinen osa kehitysprosessia on vuorovaikutus niin koulutukseen osallistuvien kuin heidän seurojensa kanssa. Koulutuksen oppimisalustana toimii sähköinen Moodle-alusta, jossa valmentajat voivat muun muassa kirjata ja seurata omaa edistymistään sekä keskustella muiden kehitysprosessiin osallistuvien kanssa.

Seurat osallistuvat prosessiin valmentajien tukemisessa ja mentoroinnissa.

– Seurat ovat valmentajille – niin aloitteleville kuin kokeneille – tärkein tuki valmentajapolulla. Vaikka kehitysprosessiin osallistuvat valmentajat nimeävät tavoitteensa ja kehityskohteensa itse, haluamme, että seura on sitoutunut kehitysprosessiin ja on valmentajan tukena.

Oppia muilta: uusia näkökulmia ja sparrausapua

Emmi Ruokonen

Myös Suomen Valmentajat ovat luoneet Nuorten valmentajien ryhmän nuorten valmennusosaamisen tueksi. 25-vuotias Emmi Ruokonen on ollut mukana ryhmässä sen perustamisesta lähtien. Keväällä 2020 perustettu 10 nuoren valmentajan ryhmä on antanut Ruokoselle paljon tukea ja oppia omaan valmentamiseen.

– Ryhmän valmentajilta löytyy taustaa sekä joukkue- että yksilölajeista. Viime keväänä ryhdyimme suunnittelemaan tulevia koulutuskokonaisuuksia, jotka vastaisivat parhaalla tavalla nuorten valmentajien tarpeisiin kenttätyössä.

Ruokosella valmennustaustaa löytyy yli 10 vuoden edestä. Tällä hetkellä Ruokonen valmentaa Lahti Basketballissa alle 16-vuotiaiden sekä 11–12-vuotiaiden tyttöjen ryhmiä.

– Mielestäni aloite Nuorten Valmentajien ryhmän perustamisesta oli todella onnistunut. Tiimi on antanut paljon tukea omaan tekemiseen. Olen saanut uusia näkökulmia valmentamiseeni ja sparrausapua mieltä askarruttaviin asioihin, Ruokonen toteaa.

Valmentajana kehittyminen edellyttää systemaattista tavoitteiden asettelua

Sekä Riutto että Ruokonen nimeävät tärkeäksi sen, että valmentajat saavat tukea valmennuspolun alkumetreiltä lähtien.

– Kehitysprosessissamme haluamme huomioida kunkin yksilön omat kehityskohteet ja tarpeet. Kun ohjaaja tai valmentaja aloittaa koulutuksen, määrittelee tämä itselleen kaksi tavoitetta – ei tämän enempää, Riutto selventää.

Riuton mukaan tavoitteiden asettelulla halutaan varmistaa se, että valmentaja keskittyy selkeästi tiettyihin osa-alueisiin ja kehittämiskohtiinsa. Kun tavoitteet on saavutettu, voi valmentaja asettaa itselleen uusia tavoitteita kehittyessään.

Myös Ruokonen näkee tärkeänä, että tavoitteita asetetaan systemaattisesti.

– Erityisesti aloittelevien valmentajien osaamisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että tavoitteet ovat realistisia. On hyvä, että alussa lähellä on tahoja, jotka auttavat ja tukevat, mutta samalla antavat tilaa ja mahdollisuuksia tehdä.

Läsnäolo ja vuorovaikutustaidot avainasemassa

Kun Riutolta kysytään, millaisiin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota valmennusosaamista kehitettäessä, painottaa hän läsnäoloa ja vuorovaikutustaitoja.

– Mitä huippu-urheilijat muistavat omista valmentajistaan? Läsnäolon, tuen ja hyvän keskusteluyhteyden. Harvoin valmentajia muistetaan siitä, kuka veti kovimmat treenit, Riutto summaa.

Läsnäolo ja vuorovaikutus omien urheilijoiden kanssa on Ruokosen mukaan vahvasti liitoksissa myös urheilijoiden tekemiseen.

– Kun jokainen joukkueen osa pelaa yhteen, ovat harjoitukset todennäköisemmin onnistuneita. Yhteistyö tuottaa samalla onnistumisia kilpailuissa ja turnauksissa, kertoo Ruokonen.

Myös haasteet ja vastoinkäymiset on helpompi selättää, kun urheilijoiden ja valmentajan kesken vallitsee avoin ja turvallinen ilmapiiri.

Aloittavien ja kokeneiden valmentajien yhteistyö merkittävässä roolissa

Vaikka nuorten valmentajien tukeminen on tärkeää, on tärkeää, että aloittelevat ja kokeneet valmentajat puhaltavat yhteen hiileen. Ruokonen on saanut paljon tukea kokeneemmilta valmentajilta uransa alkutaipaleella.

– Olen saanut oppia aina käytännön neuvoista tekniikkaharjoitteiden rakentamiseen. Kaikki seurat ovat tarjonneet mahdollisuuksia oppia ja tehdä.

Riutto haluaa kannustaa myös nuoria valmentajia aloitteellisuuteen.

– On tärkeää, että valmentajat kertovat halustaan edetä ja kehittyä. Parhaimmillaan aloittavien ja kokeneiden valmentajien yhteistyö tarjoaa oivalluksia molemmin puolin. Tuoreet valmentajat omaavat todennäköisemmin kokemuksia lähempää urheilu-uraa, kun taas kokeneemmat valmentajat omaavat kokemusta valmennuksesta käytännössä.

Valmentaja oppii ja kehittyy jatkuvasti

KIHU:n tutkimustulosten mukaan nuorista valmentajista jopa 80 prosenttia haluaa kehittyä huippuvalmentajaksi ja neljäsosa tavoittelee valmennustehtävistä ammattia.

– Jotta valmentajat etenevät kohti tavoitteitaan, on heitä tuettava valmentajapolun jokaisessa vaiheessa. Pahin mahdollinen tilanne on, että valmentaja jätetään yksin eikä häneltä kysytä lainkaan, mihin suuntaan tämä haluaa edetä, Riutto toteaa.

Myös Ruokonen puoltaa yhteistyötä aloittelevien valmentajien kanssa toimittaessa.

– Haluan rohkaista nuoria aktiivisuuteen, mutta kannustaa myös seuroja ottamaan nuoret aloittavat valmentajat rohkeasti toimintaan mukaan. Jokainen valmentaja oppii ja kehittyy jatkuvasti. Kaikkea ei voi tietää heti, eikä tarvitsekaan. Luotto omaan osaamiseen kehittyy käytännössä ja oma tapa valmentaa löytyy vain kokemuksen kautta.

Artikkelikuva: Anssi Mäkinen

Valmentajakysely 2019

Valmentajakysely 2019 – päätoimiset valmentajat

Valmennustoiminnan aloittamisen syyt

The post Valmentajan osaamisen kehittyminen jatkuva prosessi – tuen saaminen tärkeää ensimetreiltä lähtien appeared first on Suomen Olympiakomitea.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

HALUAN ETTÄ MINUUN OTETAAN YHTEYTTÄ